HK'n lenkkimakkaroiden maailmanvalloitus suunnitelmasta puuttuu enään puuttuva palanen, jonka Annie on pöllinyt salaiseen bunkkerissa, jonka seiniä koristavat pinkit unicorssit.

Otsikkosta huomatatre kuinka paljon energiaa kissan kanssa sählääminen vie.

Koska olen taidoton bloggaaja onnistuin sähläämään musashootin kanssa ja kuvat katosivat kokonaan.

Mutta aloitan nyt todella "laadukkaan" draamiksen.

Eka osa ilmestyy nyt ja seuraava joskus. Tarvitsen nimittäin uuden nuken seuraavaan osaan.

Mutta nauttikaa jos voitte näistä pikselimömmö kuvista.
Viime postaukseen tuli peräti yksitoista kommenttia osa tosin minun.
Yritetäämpäs nyt kuitenkin samaa.
Hyvää laama päivää kaikille, en tiedä mikä ongelma mulla on mutta oli pakko.


Picfic: World of dead [1/3]

A: *Päättäväinen äänensävy.* Minä haluan pelastaa hänet keinolla millä hyvänsä.

?: Selvä siihen on yksi keino. Ei helppo, eikä kivuton.

Sinun täytyy ylitää raja.

A: *Vakaa nyökkäys* Selvä. Missä raja on?

?: *Osoittaa valtavaa railoa* Tuolla.

A: *Kurkistaa alas* Mitä minun pitäisi tehdä?

?: Helppoa. Hyppäät alas. Ikuiseen kadotukseen. 

Et pääse ikänä pois vaan tiput tuota kuilua pitkin maailman tappion asti ja vielä senkin jälkeen.

Kipu jota koet ei ole fyysistä vaan henkistä kipua.

A: Selvä minä teen sen jos se auttaa häntä.

*Hyppää*

?:*Mielipuolinen virnistys* Ei tuo mitään auta.

Hyppäät vain ikuiseen kadotukseen pelastamatta häntä.

Sinun tulisi oppia yksi sääntö, kun joku on kuollut ei mikään mahti maailmassa tuo häntä takaisin.

A: Eiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii...

Vihreää blogger? I kill you.

A:...iiiiiiiiiiiii!

A:*Havahtuu omaan huutonsa.*

A: *Hengittää raskaasti* Painajaiset ovat aina kiusanneet, mutta tuo oli jotenkin todella aidon tuntuinen.

A: Untahan se vain oli. Onneksi.

A: *Laittaa kengät jalkaan* Ehkä pieni kävely piristää.

Jatkuu joskus....

Toivoisin kommenttia.